lauantai 1. tammikuuta 2011

Kaikki on jo keksitty?

Taloussanomissa oli niin hölmö uutinen, että päätin kommentoida sitä tähän. Kyseinen juttu on nimeltään "T&k-miljardit hukkaan: Kaikki ehkä jo keksitty" ja se käsittelee UBC:n professori James A. Branderin arviota, että "ratkaisevien innovaatioiden määrä on vähentynyt dramaattisesti niin maataloudessa, energiateollisuudessa, kuljetusalalla kuin terveydenhuollossakin". Lyhyesti sanottuna hänen näkemyksensä mukaan kaikki tarpeellinen on jo keksitty. Branderia taas on TS:lle kommentoinut professori Antero Honkasalo. (Huom. En jaksanut tarkistaa lähteitä, vaan oletan, että Taloussanomat ei ole keksinyt omiaan. Sekään ei olisi tavatonta.)

Lainaan artikkelista pätkiä ja kommentoin niitä erikseen.
"Vuoden 1910 T-Fordin ajaja tunnistaisi nykyauton autoksi, tietokone ei ole toimintaperiaatteeltaan muuttunut yli vuosikymmeneen ja viljanviljelykin sujuu samoilla periaatteilla kuin tuhansia vuosia sitten Mesopotamiassa."
Tietokoneen toimintaperiaate ei ole muuttunut merkittävästi vuosikymmeniin, mutta tietokoneilla on opittu tekemään paljon hyödyllistä. Tietojenkäsittelytiede ja ohjelmistotekniikka ovat tuottaneet vuosien varrella valtavan määrän uutta tietoa, jota ilman nopeimmillakaan prosessoreilla ei paljoa tehtäisi. Hurjasti kasvanut (ja kasvava) laskentateho taas on mahdollistanut laskennallisen tieteen esiinmarssin. Sen ansiosta ymmärrämme yhä paremmin fysiikkaa, biologiaa ja ties mitä muuta. Ja nämä tulokset ovat kaikkea muuta kuin hyödyttömiä.

Nykypäivän maanviljely on niin monta kertaluokkaa tehokkaampaa kuin pari vuosituhatta sitten, että voidaan ihan hyvin puhua mullistavasta kehityksestä. Ruoan tuottamiseen tarvitaan suhteessa niin vähän työvoimaa, että suuressa osassa maailmaa juuri kenenkään ei tarvitse miettiä, mistä seuraava ateria irtoaa tai miten seuraavasta talvesta selvitään.
"Energiaa tehdään yhä 1800-luvulta tutuilla fossiilisilla polttoaineilla, vaikka insinööreillä olisi ollut vuosikymmenet aikaa etsiä tosissaan muitakin voimanlähteitä."
Mihin ydinvoima unohtui? Entä aurinkoenergia, jonka tulevaisuus alkaa lopultakin näyttää valoisalta (kunhan maltamme vielä muutaman vuosikymmenen)?
"Lääketieteessä rokotteiden ja antibioottien tulo muutti aikoinaan parantuvuutta kertaheitolla. Nyt vastaavanlaisia, koko ihmiskuntaa hyödyttäviä yleisrohtoja ei ole julkistettu aikoihin. Lääkefirmat ovat keskittyneet mieluummin rahaa tuoviin viihdetuotteisiin, kuten potenssilääkkeisiin."
Ei edistysaskelten tarvitse olla valtavia kertarysäyksiä, ja hyvin harvoin ne niitä ovatkaan. Sopii pohtia, minkälaista oli vaikkapa diabeetikon elämä ei-kovin-kauan-sitten ja verrata sitä nykypäivään. Mainitaan lisäksi vaikka syövät, joita opitaan hoitamaan yhä paremmin. Ei, meillä ei ole sitä syövän parantavaa pilleriä, josta tässä ilmeisesti uneksitaan, mutta hurjasti on tultu eteenpäin.

Noh, Taloussanomien jutulla on kuitenkin asiallisempi loppu. Uutta teknologiaa tarvitaan jo siksi, että ihmiskunta kasvaa ja aiemman teknologian miinuspuolien ongelmat kasaantuvat. Brander käyttää mielestäni hieman kummallisesti porkkana-keppi-ilmausta sen sanomiseen, että esimerkiksi öljypohjaiset polttoaineet pitäisi hinnoitella todellisten markkinahintojen mukaan sen sijaan, että niiden hintoja vääristeltäisiin valtioiden toimesta. En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että hintasääntelystä seuraisi koskaan mitään hyvää. Lyhyellä aikavälillä se voi tuottaa mukavan tuntuisia tuloksia, mutta lopussa odottaa tarpeellista isompi rysähdys, jos ei olla hyvin, hyvin tarkkoja.